Polttariseikkailu ja työnteon ihanuus

Tänne on tullut uusia lukijoita! En tiedä miksi, mutta tervetuloa kuitenkin. Kuten otsikosta voi todeta, on meikäpallero saanut kuin saanutkin kesätöitä! HAAAALLELUUJA. Työnkuva on seuraavanlainen: istun kylmässä hallissa ja laitan pierulta haisevia muoviläpäreitä räystäsputkenjatkeeseen, kasaan niistä etäisesti hyrrää muistuttavia häkkyröitä ja laitan lootaan. Kuulostaa eksoottiselta, vai mitä? Tähän mennessä olen nauttinut siitä, että minulla on töitä. Josta saa rahaa. Jotka käytän ensi kesänä häihin. Kaikilla ei ole käynyt yhtä onnellisesti kesätöiden suhteen. Ainoa valituksenaihe on se, että jo ennestään tietokoneen ääressä istuessa vinkuralleen kasvanut selkäni ja lysyssä olevat hartiani menevät entistä enemmän mutkalle. Onko kukaan muu joutunut ikinä käyttämään pumppukärryä? Ei jumalauta mikä helvetin esikartanoista rahdattu vehje. Sama miten sitä pyörittää, niin aina se kannossa oleva laatikko menee kilometrin ohi kohteesta tai pahimmassa tapauksessa jäät koko paskan kanssa jonnekin jumiin. Nuoren tytön poskille nousi tänään kaino puna, kun työkaverit (minua aika paljon vanhemmat ja kokeneemmat miehet) katselivat epätoivoista yritystäni saada tuota oranssia vittupäätä hallintaani. Teki mieli tirauttaa itku.

Kuvan kärry ei liity tapaukseen. (aivan liian hifi malli)

Majoitun siis kesän porukoitteni luona entisellä kotipaikkakunnallani. Sulho (vai saako sanoa aviomies? Saa!) jäi vahtimaan kämppäämme yksin. Ikävä alkaa painaa jo tässä vaiheessa, kun toinen ei olekaan vieressä aamulla. Viikonlopuksi paahdan onneksi kotiin :)

 Olin viime viikonloppuna ystäväni polttareissa Tampereella. Meitä oli yhteensä viisi, juuri sopivasti yhteen autoon, jolla kiesitimme paikasta toiseen. Ohjelmaan kuului runsas aamupala, tehtävien tekoa kaupungilla, Pyynikin näkötornista laskeutumista, purjelentoa(!), elämäni ensimmäinen kiinalaisessa käynti ja tappiin asti juhlimista baarissa. Lupauduin laskeutumaan päivänsankarin kanssa tuolta tornista alas. Sopivat kengätkin oli jalassa ihan vain kyseistä aktiviteettia varten. Laitoimme valjaat päälle, kypärät päähän ja lyhyen harjoittelun jälkeen hissillä ylös. Tässä vaiheessa iski niin järkyttävä kuumotus että tasanteelle päästyämme minun piti iskeä kontilleen ja hiipiä seinää myöten kohtaan, josta laskeminen aloitettiin. Tuleva morsio lasketui reippaasti alas, mutta minun huohotukseni muuttui äkkiä hyperventiloinniksi. Ohjaajasetä kyseli huolestuneena, onko kaikki kunnossa. No mitäpä lottoat. Valehtelin kaiken olevan ihan hyvin, vaikka mikään ei ollut kivasti. Huipulla tuuli epämiellyttävästi, mikä vain lisäsi kuolemanpelkoani. Sain räpsäistyä muutaman kuvan laskeutuvasta ystävästäni, mutta sitten painuin nopeampaa kuin Usain Bolt rappusia alas maan kamaralle. Onneksi tästä ilosta ei meikäläisen tarvinnut maksaa :D

Purjelento oli koko päivän kohokohta. Polttarisankari luuli, että menemme ajamaan kartingia, sillä lentopaikan vieressä oli kartingrata. Hänen leukansa loksahti auki, kun kulman takaa paljastui halli täynnä lentämiseen suunniteltuja koneita. Purjelentokoneeseen istutettiin morsion lisäksi jantteri, joka osasi ohjata härveliä. Olin hyvin epäuskoinen sen suhteen, pysyykö moottoriton, kindermunasta putkahtaneen näköinen muovinpala taivaalla laisinkaan. Hyvin se kuitenkin näytti liitävän saatuaan vauhtia toiselta koneelta, johon se oli kiinnitetty köydellä. Alunperin olimme varanneet ajan laskuvarjohyppyyn Jämijärvelle, mutta samaisessa paikassa kävikin pieni onnettomuus: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201404200163249_uu.shtml joten peruutimme ajan pikaisesti. Jännittämisen jälkeen maistui buffetateria kiinalaisessa. Oli kyllä hurjan hyvää! En ymmärrä, miksen ole aikaisemmin eläessäni käynyt kiinalaisessa. Kaikki mitä maistoin oli hyvää (saattoi tosin johtua siitä, että _KAIKKI_ oli uppopaistettua. Myös jälkiruoka.)

Lyhyehköjen yöunien jälkeen kävin pyörähtämässä Ikeassa, mistä tarttuikin mukaan parvekekalusteiden lisäksi muutama häihin liittyvä juttu. Koska kamerani piuha on toisella paikkakunnalla, teen romuista postauksen viikonloppuna :) Nyt perse peiton alle ja unta kuuppaan. Huomenna on työpäivä! (€€€€€€€€€€€€)

Vaimo

Olen ollut vaimo viisi päivää. Valitsimme maistraattipäiväksi joskus vuoden alussa tietämättämme viikon paskimman päivän. Satoi ja tuuli ja minun oli hurjan kylmä. Mukaamme otimme parhaan ystäväni ja hänen avokkinsa. Jännitin morsiushuoneessa, sillä vihkijä oli noin viisi minuuttia myöhässä. Vitsailin sulholle, että vielä ehtii karata, jos tahtoo. Itse toimitus oli ohi viidessä minuutissa. Aikaa olisi varmaan mennyt vielä vähemmän, jos vihkijäsetä ei olisi puhunut raaaauhaaallliseeeelllaaa ääääneeeellllääää pitkiä taukoja pitäen. Meitä sulhon kanssa hieman nauratti sedän intensiivinen katsekontakti ja rauhallisuus. Etenkin loppurunon kohdalla minua alkoi hymyilyttää niin, että jouduin purra hammasta pysyäkseni tyynenä. Oli lähellä, etten itkenyt. Lopuksi saimme käteen kirjekuoren, jossa oli vihkitodistus ja lopussa luettu runo. Otimme yhteiskuvat ja raapustimme nimet vieraskirjaan. Olo oli aika epätodellinen, vaikka mikään ei tavallaan ollut muuttunut. Mitä nyt olin juuri luvannut viettää loppuelämäni toisen kanssa ja tahtonut rakastaa hyvinä ja huonoina aikoina. Vanhempamme tai ystäväpiirimme eivät tästä tiedä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Mutta onneksi nyt kirjoitan tästä nettiin kaikkien nähtäväksi :-----D

Ohjeistin sulhoa pitämään minua kädestä kiinni koko toimituksen ajan, etten lennä perseelleni.

Maistraatin jälkeen menimme romanttisesti syömään American Dineriin (:----D opiskelijabudjetti rulez). Alunperin piti suunnata Gringos Locosiin, mutta yllätykseksemme se olikin laitettu kuun alussa remonttiin. Kiva juttu! No, burgeri maistui taivaallisen hyvältä ja mieli oli hyvä. Ruuan päälle joimme porukalla vielä drinksut baarissa ennen tuulista kotimatkaa. Illemmalla ei tapahtunut mitään erikoista. Sulhon kaveri tuli käymään, juotiin skumppaa. syötiin kaupasta hätäpäissään ostettua suklaakakkua ja katseltiin töllöstä jääkiekkoa. Uroot lähtivät baariin rellestämään, mutta tuore morsio oli väsynyt ja jäi kotiin tutimaan. Niin sitä vaan heti jätettiin vaimo yksin kotiin, nalkuti nalkuti!!11 No ei kai.

Kosto tästä huutavasta vääryydestä tulikin sitten väsymyksenä ja krapulana, melko odotetusti toki. Olisin ollut hieman vahingoniloinen, mutta seisaalleen nuokahtelevaa sulhoa kävi lähinnä vähän sääliksi. Olimme nimittäin ystäväni kanssa sopineet kuvaussessiot, joissa tulisi näyttää hehkuvalta ja superupeelta. Miehen kasvoilta huokui turvotus ja lurpsahtelevat silmät. Nice. Kuvia otettiin ympäri kaupunkia parikolmesataa. Suureksi ilokseni muutama jopa onnistui! Näytän omasta mielestäni kuvissa aina ihan pölöltä ja läskiltä ja nenä on liian iso ja eiks mulla ookaan vielä jättipersettä vaikka oon kyykänny ainaki kolkyt kertaa ja oon troo fitnessgurl-92. Kuvissa meillä oli samat asusteet kuin maistraatissa. Mun mekko löytyi ihan sattumalta Seppälästä hintaan 29,95 ja kukkahärpäke on hankittu riistohintaan Glitteristä. Nää kuvat on mun mielestä tosi ihania. Mulla on melkoisen komea kaljupäämies<3 Pusutteluvaroitus!

”Sade ei teitä enää kastele, sillä olette toisillenne suojana.
Kylmyys ei teitä enää vaivaa, sillä lämmitätte toisianne.
Yksinäisyyttä ei enää ole, sillä olette toisillenne elämäntovereita.
Te olette nyt kaksi ihmistä, mutta edessänne on vain yksi elämä.
Astukaa nyt yhdessä yhteisen elämänne päiviin.
Ja olkoon elämänne Maan päällä hyvä ja pitkä.”

Juhlapaikka

Hui suatana kun tuli pitkä väli kirjoittelussa. Olen ollut harvinaisen laiskalla tuulella. Pääsiänen Pohjanmaalla ei ollut kovin rentouttava, kun sisarusten lapset pitivät karmeaa möykkää ja nukkumapaikkana toimi nariseva ilmapatja. Aurinko yritti paistaa, mutta kova tuuli ei innostanut viettämään ylimääräistä aikaa ulkosalla. Kävimmepä kuitenkin tsiikailemassa tulevaa juhlapaikkaa vähän paremmin. :---) Kuvat eivät ehkä ihan tee oikeutta, sillä paikkoja ei ole siivottu ja kunnostettu, mutta jonkinlainen kokonaiskuva nyt kuitenkin!

                            Neulasia siellä ja neulasia täällä. Ja jotain havuja puskee katosta. Muuten hyvä.

Miellyin juuri tähän paikkaan siksi, että terassilta on huiman kaunis näkymä järvelle. Maalaishäihin kuuluu mielestäni joko lato, pelto tai järvi. Tuohon kun iskee terassikalusteet ja kylmä juoma käteen niin johan lähtee. Terassille voisi suunnitella myös jonkinlaista sikari- ja viskinurkkausta herrasmiehille ja herrasmiesnaisille. Jos sattuu satamaan, mitä ei tapahdu tai saan kunnon pimppiraget, tuohon terassin päälle voi heittää jonkun aaltopellin tai muun suojan. Voisihan sekin olla ihan romanttista... Mutta ei kiitos. Kuvassa perus ankea alkukevään sää, mutta käyttäkää mielikuvitusta ja sijoittakaa aurinko taivaalle ja juhlakansa tuohon nauttimaan kylmiä drinksuja. Nam.

Parempaa näkymää, puskia ja vettä

Rakennuksen toinen sivu, joka ei näytä mitenkään erikoiselta. Otinpahan kuitenkin kuvan :D

Tanssilava on hieman hassun muotoinen, tuo kattokin on tuollainen skeittirampin näköinen. Nuo pienet lamput näyttävät varmasti illalla tosi kivoilta, kun ilta alkaa hämärtää :--) Hieman pelottavan näköinen rötiskö, kun ei ole valot päällä! Pitänee heitellä jotain myrskylyhtyjä tai jouluvaloja ympäriinsä.

Eipä nuo kuvat kyllä järin kummoisilta näytä, kun sää oli niin kökkö. Pitänee laittaa hieman kesäisemmät versiot ensi kuussa, kun viimein pääsemme katsomaan niitä sisätiloja. Tällä kertaa painoimme varovasti nenän kiinni lasiin ja koitimme kurkkia kakkaisten ikkunoiden läpi. Tilaa pitäisi olla riittävästi n. 80 hengelle. Toivotaan vaan, että säät suosivat! Pohdimme miehen kanssa, olisiko ihan tosi coolia päräyttää paikalle moottoriveneellä! Kirkko on joen vieressä, ja jokea pitkin ei ole kovin pitkä matka hääpaikalle. Pitänee miettiä. Ei tarvitsisi murehtia hääautosta, mutta toisaalta veden pärske ja huojunta kuulostaa huonolta yhdistelmältä hienojen vaatteiden kanssa :D Mites ois pieni vene ja airot? Kolmen tunnin odottelun jälkeen hääpari saapuu paikalle, toinen airo on katki ja sulho puhisee naama punaisena. Ei ollut navigaattorista paljon apua.

Ensi viikolla tapahtuu jotain suurta <3. Kuvamateriaalia ja raporttia tiedossa, kunhan ensijärkytyksestä on selvitty :D