Materialismionnellisuus

Postiluukku kolisi. "Siellä se onni odottaa!!" Mölisi tuleva morsio ja punkesi ruhonsa sohvalta kohti eteistä. Pettymys oli kuitenkin järisyttävän megalomaaninen, kun kuplamuoviin käärityn materian sijasta postipate toikin jotain littanaa ja ohutta. Alkoi kuitenkin hieman naurattaa.

                         Tilasin Kiinasta pussillisen herskaa. Vai oliko ne sittenkin jotain hääjuttuja? Ei voi muistaa.

Kiva rymistellä postiin, kun luulevat siellä minun tilailevan jotain nokkaan vedettäviä jauheita ulkomailta. Marssin pakettini kanssa kotiin kuola poskella valuen.

Haaaaalleeluuja!

Paketista paljastui pitsiä, joka saapui luokseni merien ylitse hämmästyttävän nopeasti, noin viikossa. Tilasin tältä myyjältä aluksi metrin mittaisen testikappaleen, joka ylitti odotukseni. Pistin saman tien pitemmän pätkän tilaukseen. Vähän himottaisi tilata myös tuota samaista pitsiä tummansinisenä, mutta koitan malttaa vielä mieleni.

Kävin aikani kuluksi myös Suomalaisessa Kirjakaupassa, josta piti ostaa vain pikaliimaa. Lähti kuitenkin vähän lapasesta. Sulho ihmetteli, kun tulin muovipussi kolisten kotiin. Hups! Kaikkea pientä ja tarpeellista tarttui mukaan, vaikka hinta hieman hirvitti ja olisin varmasti saanut samat kamat halvemmalla interneeteistä.

Tarroja, rusetteja, satiininauhaa (sekin ebaysta! Maksoi n. euron) ja se liima.

Pienen Pinterestin selailun jälkeen ryhdyin toimiin. Kieltämättä olen hieman aikaisessa tässä askarteluvimmassani, sillä naisen mieli on tunnetusti ailahteleva. Se saattaa saman päivän aikana heittää kuperkeikkaa. "MEE NYT VITTUUN SIITÄ PYÖRIMÄSTÄ!!!" muuttuu minuutin päästä "eiku tuu sittenki antaa hali" -kuiskailuksi, tai toistepäin. Nyt puhutaan kuitenkin lähes puolestatoista vuodesta. Lohduttaudun sillä, että paskarteluni tulivat tällä kertaa maksamaan yhteensä alle viisi egeä. Mitä sain aikaiseksi?

No tämmösii ihan sikamakeita pönttöjä!

Idea on siis suoraan napattu muilta, sillä en osaa olla kovin originelli uniikki lumihiutale. Nuo lasiasiat ovat kirpparilta ja maksoivat 50 senttiä kipale. Olisin raahannut niitä kotiin säkeittäin, mutta mukana ei ollut säkkiä. Piti tyytyä kolmeen. Pitänee sukeltaa lasinkeräysastiaan ja etsiä noita keväämmällä lisää.

Pönikät ovat söpösti hieman erikorkuisia.

Kävi muuten jännä laskusuhdanne näiden kanssa onnistumisessa. Eka (vasemmalla) onnistui kuin itsestään. Toisen kohdalla rusetti ei onnistunut enää millään, vaan vaati ainakin 20 yrityskertaa ja tuskastumisen, kun se ei näyttänyt yhtä hyvältä kuin ensimmäinen. Kolmannen kohdalla olin valmis heittämään lasit seinään ja perumaan häät, sillä rusetin tekeminen meni koko ajan aivan vituiksi. Onneksi sulho riensi hätiin ja tarjosi apua. Ihan hienohan siitä tuli (oikealla), enkä jaksa saada näitten takia mitään bridezillakohtauksia :--D Pirun tyytyväinen olen silti! Tilasin vielä ebaysta itsekiinnittyviä kristallitarroja, mitkä läimään tuohon rusetin keskelle. Jos ne pysyvät, mitä hieman epäilen. Erimuotosia ruokaa sisältäneitä lasipurkkeja on lisää kaapin perukoilla, mutta pitsi loppui kesken. Seuraava erä saapuu luokseni toivon mukaan ensi viikolla. Ajattelin näihin työntää sitten häissä harsokukkaa, joka on yksinkertaisuudessaan hurjan nättiä.